Kun osu ei luonnistu

Kun osun pelaaminen ei luonnistu,
ladtaan vihdoinkin parisen viikkoa
vanhat kuvat koneelle.
Ja väsätään tietenkin blogi kirjoitus.
Niin, niin tehdään kun ei osu onnistu, eikä ole hauskoja pelejä pelattavana.

Onneksi uusi kone olis tulossa synttärilahjaks, jos mahdollista.
Nauttikaa nyt kuitenkin näistä joku
aika sitten otetuista kuvista.

Lol kuvat tosiaan yrittää olla himo artsy. Prkl.

Pitäis mennä sinne salille.

Halusin olla luova

                                                                          

Tänään oli kova hinku tehdä jotain luovaa. Jotain missä pääsis ilmaisemaan itseään. Jotain kivaa, mistä tulee hyvä mieli.

Valitettavasti en kuitenkaan voinut toteuttaa sitä.

Kirjottamiseen ei riittänyt inspi, niin kuin ei riittänyt ompelemiseenkaan.
Motin puuttuminen esti piirtämästä ja soittamista kitaraa.
Uusien kuvien puute esti tekemästä mv:tä, ja ulkona oli jo liian pimee kuvailuun.
Musiikkiakin oisin voinu tehä, mutten omista mitään kivaa ohjelmaa millä se olis ollut mahdollista.

Tän päivänen unelmani jäi siis toteuttamatta.

Mutta teetä kyllä kittasin, ja siittä tuli semi luova fiilis. Tuntu, kuin olisin tehnyt jotain tärkeää ja tosi luovaa. Vaikka todellisuudessa vain istuin koneella tylsistymässä.

Ehkä mä sitten huomenna otan itseäni niskasta kii, ja menen kuvaamaan. Ja ehkä mä saan huomenna tyydytystä siittä että maalaan proppejani. Ehkä se auttaa, ainakin hetkellisesti.

Me käytiin tänään koulun kanssa elokuvissa. Katsottiin elokuva nimeltä "Autolla Nepaliin". Se oli dokumentti unelmasta, joka kävi toteen. Aluks olin tosi skeptinen sitä kohtaan, ja ajattelin ettei se voi olla hyvä. Sitten se osoittautuikin ihan mielenkiintoseks. En kuitenkaan käyttäisi vapaa-aikaani (ja omia rahojani) siihen, mutta pidin siittä silti. Se sai ajattelemaan. Se sai unelmoimaan.

Ja kyllä mulla unelmia on. Haluan isona olla ihminen, jolla on kiva koti ja aikaa tehdä asioita. Mun kodin tulee olla valoisa, ja taiteellinen. Mulla tulee olla aikaa, inspiraatiota ja motia lukea kirjoja, kirjoittaa tarinoita, runoja ja ties mitä, maalata, piirtää ja askarrella, soittaa pianoa ja kitaraa, ommella paljon, ja tietenkin mulla tulee olla aikaa juoda teetä. Haluan istua teekuppi kädessä, villasukat jalassa, nätin valkoisen luonnonvaloa valaistessa jossain mukavalla sohvalla ja ajatella. Haluan että mulla on aikaa olla luova. Ehkä kirjoitan kirjan joskus, tai julkaisee oman vaatemalliston. En kuitenkaan halua olla sellainen hihhuli. Siis sellainen viherpiipiäinen joka rakastaa itämaisia juttuja. Haluan säilyttää hommassa tietyn eleganssin.

Haluan myös lähtee joskus isona parin kaverin kanssa reissuamaan, vaikkapa ympäri Eurooppaa, pakulla. Sellainen, mitä on mukava ajaa, ja missä voi tarpeen tullen nukkua. Mutta haluan myös, että me voidaan nauttia ylellisyyksistäkin. Niin kuin hyvistä hotelleista, ja mahtavista ruokapaikoista. Sen toteutumista odotellessa mulle saa luvan riittää äkkilähdöt bussilla tai junalla jonnekin päin Suomea. Kera jonkun kaverin tietty.

Nyt mä toivon mukaan sain tyydytettyä vähän luovuuden janoani. Sen takia mää tän kirjoitinkin. En keksinyt mitään luovempaa, mutta tähän pystyin. Toivottavasti se ei haittaa teitä.